Keskustelu Kuulosta
MELUN VAIKUTUKSISTA IHMISEEN
Melun vaikutuksista puhuttaessa puhutaan useimmiten vain pitkäaikaisen kovan
melun tai lyhyen impulssimelun vaikutuksesta kuuloon. Melu voi aiheuttaa
joko ohimenevän tai pysyvän kuulonaleneman. Lisäksi melu aiheuttaa ääniyliherkkyyttä
ja tinnitusta ( korvien soimista). Kuulovamman syntyyn vaikuttaa melun voimakkuus,
kesto, siihen altistuvan ihmisen ikä, muut sairaudet ja perintötekijät. Tinnitus voi ilmetä
joko kuulovamman seurauksena tai ilman sitä.
Melulla on myös muita haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Melu häiritsee unta ja
lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään
jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarctin
riskitekijöistä.
Melu vaikeuttaa puheen kuulemista peittämällä puheääniä. Jatkuva melualtistus
päiväkodissa ja koulussa voi johtaa lasten kielellisen ja kognitiivisen kehityksen
viivästymiseen. Ympäristön hyödyllisten varoitusäänien peittyminen melussa on myös
ilmeinen tapaturmariski.
Noin kolmasosa väestöstä on erityisen meluherkkiä, he kokevat melun
häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä
ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön.
Elina Rytsölä
Kuuloliiton ylil., eläkkeellä.
Kuulon kuntoutuksesta
Kun kuulo on syntymästä jo alentunut tai heikkenee sairauden, iän tai perintötekijöiden myötä, tarvitaan kuulon kuntoutusta, mikäli kuuloa ei voi lääketieteellisellä hoidolla parantaa.
Kuntoutuksella pyritään siihen, että kuulovammasta olisi mahdollisimman pieni haitta. Tuon haitan vähentämiseksi käytetään apuvälineitä ( kuulokojeet ja muut apuvälineet), terapioita, kuten esim. puhe-tai psykoterapia, ammatinvalinnanohjausta, kuntoutuskursseja ja haetaan sosiaalisia tukitoimia, kuten taloudelliset tuet tai esim. kirjoitus-ja muita tulkkipalveluja.
Vertaistuella yhdistyksissä vaikutetaan siihen, että yksittäisen ihmisen on helpompi hyväksyä kuulonsa ja sen kautta hän siten hyväksyy myös yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet, kuten esim. myöntyy ottamaan yhteiskunnan tarjoaman maksuttoman kuulokojeen, jonka hankkiminen monelle on suuri kynnys.
Ympäristön muuttamisen esteettömäksi kuulovammaiselle Kuuloliitto edistää tekstityspalvelujen saamista TV:n ohjelmiin ja yleisiin tiedotuksiin sekä hätätekstieviestien ilmaispalveluiden toteutumista.Lisäksi Kuuloliitto ja yhdistykset pyrkivät varmistamaan, että kaikissa yleisönpalveluun käytettävissä tiloissa on toimiva induktiosilmukka.
Mikäli sinulla on kysymyksiä kuuloon liittyen, vastamme mielellämme täällä kotisivuilla ja halutessasi yksityisesti lähettämääsi sähköpostiosoitteeseen.
KUN KUULOKOJE EI TOIMI TAI ON RIKKI
JOS KUULOKOJEESTA EI KUULU ÄÄNTÄ
- Tarkista,että paristossa on virtaa, tai vaihda uusi paristo.
- Tarkista, että paristo on oikein päin (+ merkit paristossa ja kotelossa).
- Tarkista, onko ääniaukko tai kojeen vahasuoja vaikun tukkima. Jos on, niin puhdista ääniaukko harjalla tai esim. mikrokuituliinalla ja vaihda vahasuoja.
- Tarkista, että koje on kuunteluasennossa ja, jos kojeessa on äänen voimakkuudensäädin, niin säädä voimakkaamalle.
- Tarkista, että korvakappaleessa ei ole vesipisaraa tai kosteutta. Kuivaa pumpulla.
- Tarkista, että letkussa ei ole vettä tai kosteutta. Vaihda uusi letku.
- Vaihda Phonak korvantauskuulokojeeseen mikrofonisuojat, jotka ovat harmaat pienet ”huopapalat” lähellä kojeen läpikuultavaa koukkua.
- Myös korvan vaikkutilanne tulee tarkistaa esim. terveyskeskuksessa.
JOS KUULOKOJE VINKUU KORVASSA
- Onko korvassa vaikkua, joka estää äänen etenemisen korvakäytävässä? Jos on, niin se pitää puhdistuttaa terveyskeskuksessa tai kotisairaanhoidossa (jos on sen asiakas).
- Tarkista onko korvantauskuulokojeen koukku löysä tai onko kojeen ja korvakappaleen välinen letku kovettunut ja on vaihdon tarpeessa.
- Jos kojetta korvaan tiiviimmäksi painamalla vinkuminen lakkaa ja otteen lopettamisen jälkeen alkaa uudelleen, voi korvakappale tai korvakäytäväkojeen kuori olla väljä. Ota silloin yhteyttä sinne mistä olet saanut kojeen tai Kuulo- ja Apuvälinepalvelu.
- Jos kojeesta kuuluu ylimääräisiä ääniä, niin ota yhteyttä mistä olet saanut kojeen ja kerro millaisia ääniä kojeesta kuuluu, esim. kilinää, rahinaa, ym.
Jos nämä toimenpiteet eivät auta, niin ota yhteyttä sinne mistä olet saanut kojeen tai Kuulo- ja Apuvälinepalvelu, Suurlohjankatu, puh. 045-2327580 ark. 9-16.
Ohjeen laatija
Maarit Tallgren